7.12.2017

Laura Ruohonen & Erika Kallasmaa: Tippukivitapaus

Kirjoittelin tässä taannoin hauskasta bloggariklubi-illasta, jossa ilakoitiin lastenkutsumaisissa tunnelmissa. Sain tilaisuudesta Laura Ruohosen ja Erika Kallasmaan Tippukivitapauksen (Otava, 2017). Pyysin tilaisuudessa kirjaan omistuskirjoituksen Laura Ruohoselta. En itselleni, vaan eräälle pienelle henkilölle. Myös Seela Sella nimikoi nimmarinsa kirjaan, koska hänhän on Kansallisteatterissa pyörivän Tippukivitapauksen päätäi Väätäinen. Toivottavasti pieni henkilö osaa jonain päivänä arvostaa tällaista kirjaa. Tietenkin käytin tilaisuutta hyväkseni ja luin kirjan ennen kuin pieni henkilö sen omakseen saa.

Tippukivitapauksen runot kumpuavat milloin mistäkin, mutta monessa runossa on jokin eläin mukana. Tukaani halutaan mukaan agaattilinnaan, olmit kalvavat luolassa luita, kameleontille on aivan oma runo, joka sopii myös oivana hammaspesun tärkeyden muistuttajana. Jos on hanskat -runo puolestaan saa aikaan loputtoman lurituksen. Vasta ja vihta menevät mummon ja vaarin keskustelussa vastakkain.

Laura Ruohonen on kirjan runojen takana ja värikäs kuvitus on syntynyt Erika Kallasmaan kynästä. Ruohosen tekstit ovat tuoreita, mutta jollain lailla tuttuja. Voisin uskoa, että lapset nauttivat kuullessaan tällaisia runoja. Ruohonen kertoi bloggariklubilla, että runot syntyivät alun perin omille lapsille, mutta hän alkoi kirjata niitä ylös, jolloin tuli ajatus oikeasta runokirjasta. Ennen Tippukivitapausta Ruohoselta ja Kallasmaalta onkin ilmestynyt Yökyöpelit ja Allakka Pullakka.

Tippukivitapaus on lasten runokuvakirja, mutta sopii vallan mainiosti myös aikuisen ihmisen luettavaksi. Pidin siitä, kuinka runoista tuli mieleen oman lapsuuden rallatukset. Tiedätte sen tunteen, kun jokin juttu jää soimaan päähän. Runot eivät välttämättä ole loppusoinnullisia, mutta niissä on hyvä svengi. Pidin myös runojen tarinoista ja siitä, kuinka erilaisiin maailmoihin runot lukijansa ja kuulijansa vievät. Mukana on myös pari hieman pelottavampaa runoa, mutta uskon, että leikkimällä nämäkin runot vievät lapset mukanaan.

Laura Ruohosen ja Erika Kallasmaan Tippukivitapausta suosittelen lämpimästi lapsiperheisiin. Ihana tapa tuoda suomalaista runoutta lapsien kuultavaksi tai luettavaksi, jos lapset osaavat jo lukea.

Alikulku-ylikulku

Alikulku-ylikulku
tunnelihippaa
ei meitä haittaa
tippasen tippaa
¿onko yllä alla?
¿vai länttä vai itää?

Kuka sitten mitäkin
etelänä pitää.

Lainattu Laura Ruohosen ja Erika Kallasmaan kirjasta Tippukivitapaus.

Ja hei, tämä on runokirja! Tällä voin osallistua Reader, why did I marry him -blogin runohaasteeseen. Runoja kirjassa on yhteensä 33.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti