Teatterissa: Shrek

Siis aivan mieletöntä. Helsingin Kaupunginteatterin syykauden avajaiset avasivat silmäni ja halusin nähdä Shrekin, josta en alun perin ollut kovin kiinnostunut. Nyt jälkikäteen kysyn itseltäni, miten niin en voinut olla kiinnostunut isosta, vihreästä jätistä? Sitä paitsi vihreä on yksi lempiväreistäni. Lauantaina otin siis suunnan Helsinkiin ja Linnanmäen Peacockiin. Shrek on musikaalikomedia, joka perustuu DreamWorksin animaatioon, jonka on käsikirjoittanut David Lindsay-Abaire ja säveltänyt Jeanine Tesori. Musikaalin on suomentanut ja ohjannut Helsingin Kaupunginteatterin johtajana vuoden 2017 alussa aloittava Kari Arffman.

Shrek (Jon-Jon Geitel/Petrus Kähkönen) joutuu 7-vuotiaana omilleen, kun hänen vanhempansa lähettävät hänet maailmalle etsimään omaa haisevaa suotaan. Shrekin ulkomuoto pelottaa kaikki vastaantulijat, eikä hänellä ole yhtään ystävää. Oma suo ja oma rauha on kuitenkin löytynyt. Toisaalla hirmuhallitsija Farquaad (Kari Arffman/Antti Timonen) ajaa joukon satuhahmoja Shrekin suolle. Shrek ei tästä pidä ja päättää käydä sanomassa parit valitut sanat Farquaadille. Shrekin mukaan lyöttäytyy papupatana selittävä Aasi (Matti Leino), jota ei Shrekin ulkomuoto pelota. Farquaad ei halua antaa Shrekin suota takaisin ilman vastinetta. Shrekin täytyy ensin pelastaa korkeasta tornista prinsessa Fiona (Laura Alajääski/Anna-Maija Tuokko), jota hirmuinen lohikäärme (Raili Raitala) vartioi.

Jon-Jon Geitel

Kuva © Tapio Vanhatalo, Helsingin Kaupunginteatteri

Jon-Jon Geitel osaa tuoda hienosti esiin Shrekin erakkomaisuuden ja tarpeen tullen myös herkkyyden. Toisaalta Geitel heittäytyy välillä hyvinkin hurjaksi, jos oikein hirmustuu. Matti Leino Aasin nahoissa on mahtava valinta. Miehen elehtiminen näyttämöllä on uskomatonta katsottavaa. Ja se lauluääni! Huh huh! Entä sitten prinsessa Fiona? Laura Alajääskin soolot lavalla jättävät kylmäksi tuskin ketään. Äänen soinnit ovat niin korkealle vietyjä, että välillä vanhempaa täti-ihmistä huimaa. Toisaalta toisinaan mennään jopa aivan heavyosastolle hurjine ärjähtelyineen. Kari Arffman Farquaadina on huippu. Mies osaa näytellä todella inhottavaa ja itsekeskeistä pikkumiestä tavalla, jolle ei sympatiapisteitä heru. On mies sen verran häijy. Täytyy kyllä oikeasti antaa sympatiapisteitä siitä, ettei taatusti ole helppoa vetää esitystä läpi polvillaan. Kaiken kaikkiaan hienoja näyttelijävalintoja.

Matti Leino

Kuva © Tapio Vanhatalo, Helsingin Kaupunginteatteri

Shrekin yksi olennainen osa ovat satuhahmot. Ja millainen joukko niitä oikein onkaan? Pinokkio, Peter Pan, Iso Paha Susi, Kolme pientä porsasta, Titteli Tom, Titteli Tyy ja monia muita tuttuja hahmoja. Pinokkiona näyttämöllä astellut Kai Lähdesmäki ansaitsee kiitokset hienosti vedetystä roolituksesta. ja se nenä! Kuinka valheella onkaan lyhyet jäljet ja kuinka se näkyy Pinokkion nenässä. Tiina Peltonen noitana oli oikeasti aika pelottava näky ja ilmestys. Hui. Heidi Naakan ja Kirsi Karleniuksen vaappumiset Titteli Tomina ja Tittelinä Tyynä oli hauskaa katseltavaa. Ihmettelen, kuinka koordinaatio pysyy kohdillaan, kun pyöreä olemus on suojanaan.

Satuhahmot

Kuva © Tapio Vanhatalo, Helsingin Kaupunginteatteri

Shrekin koreografiat on suunnitellut Jyrki Karttunen. Pakko myöntää, että hienoa jälkeä Karttunen on saanut aikaiseksi. Aivan uskomattomia tanssiesityksiä näyttämöllä nähdään. Kahdentoista hengen orkesteria johtaa Risto Kupiainen. Samuli Halla on suunnitellut lavastuksen, joka on enemmän kuin toimiva. Puvut ovat Tim Hatleyn käsialaa ja voi millaisia pukuja musikaalista löytyykään. Oikeasti satuhahmot ovat kuin suoraan satukirjan sivuilta elävöitetty. Valosuunnittelusta vastaa William Iles, jolle erityiskiitokset. Valoilla leikittely oli yksi syy, miksi lähdin Shrekiä katsomaan. Todella kaunista värimaailmaa on valoilla luotu Shrekiin. Kirsi Peteri ja Jori Tossavainen puolestaan ovat vastanneet äänisuunnittelusta. Naamioinnin ja kampaukset ovat suunnitelleet Jutta Kainulainen, Milja Mensonen ja Jaana Nykänen. Aplodeja. Loistavaa työtä on naistrio saanut aikaiseksi. Shrekiin mahtuu monenmoista ja voin vain ihmetellä, kuinka kaikki palaset on saatu koottua toimivaksi kokonaisuudeksi.

Laura Alajääski

Kuva © Tapio Vanhatalo, Helsingin Kaupunginteatteri

Shrekissä esiintyy koko Helsinki Dance Company: Sofia Hilli, Kirsi Karlenius, Jyrki Kasper, Aksinja Lommi, Kai Lähdesmäki, Heidi Naakka, Kaisa Niemi, Unto Nuora, Sami Paasila, Mikko Paloniemi ja Inka Tiitinen. Näiden lisäksi rooleissa nähdään Sari Haapamäki, Helena Haaranen, Juha Jokela, Ilkka Kokkonen, Kari Mattila, Emilia Nyman, Kaisa Torkkel, Leenamari Unho ja Mikko Vihma. Shrekin esiintyjäryhmässä on mukana myös lapsia ja nuoria: Ronny Isaksson/Miska Sagulin/Kasperi Virta, Laura Laitinen/Onerva Pohjolainen/Sara Vihma, Elina Kanerva/Laurapeppi Väänänen.

Edessä Kari Arffman

Kuva © Tapio Vanhatalo, Helsingin Kaupunginteatteri

Shrekissä on monta sanomaa: erilaisuuden hyväksyminen, suvaitsevaisuus, ystävyys ja rakkaus. Aiheita, joista ei voi ikinä puhua liikaa. Kyseessä on musikaali, joka laittaa miettimään, kuinka julmia ihmiset voivat olla erilaisille ihmisille. Shrek on tarina, joka opettaa hyväksymään erilaisuuden ja löytämään erilaisten henkilöiden kauniit ja hyvät puolet. Voisin jopa suositella Shrekiä opetusnäytelmäksi kouluihin, joissa on hankalia koulukiusaamistapauksia. Shrekin tarina on yksinkertaisesti ihastuttava, vaikka tarinan syvällinen puoli onkin melko rankka.

Pidin Shrekissä myös siitä, että musikaalissa on huomioitu sekä lapset että aikuiset. Lapsille musikaalista löytyy ihanan sadun lisäksi hieman pieruhuumoria ja aikuisille erilaisia heittoja, jotka jätettäköön kuitenkin salaisuudeksi. Musikaalin ikäsuositus on kouluikäisestä ylöspäin ja tämän allekirjoitan. Musikaalissa on muutama jännittävä kohtaus, joten kaikkein pienimpiä pilttejä ei katsomoon kannata raahata. Shrek on viihdyttävä. Kelloa ei tarvitse vilkuilla, eivätkä lapsetkaan tylsistyneet reilun kahden ja puolen tunnin esityksessä, koska kukaan ei lähtenyt kesken kaiken pois, eikä katsomosta kuulunut tylsistynyttä huokailua ja puheennatinaa.

Shrekin ensi-ilta oli Peacockissa 25.8.2016. Esitykset jatkuvat 17.12.2016 saakka. Jos kiinnostuit musikaalista, kannattaa liput ostaa heti, koska lippuja on myyty jo yli 20 000 kappaletta

Näin esityksen pressilipulla. Kiitos Helsingin Kaupunginteatterille, kuten kiitos myös kuvalainauksista.