16.7.2015

Niittokone

Kesäaikaan herra Karvajalalla on hyvät oltavat. Herraa ulkoilutetaan peräti kolme kertaa päivässä, eikä mitään ajallisesti lyhyitä lenkkejä, vaan tunnista kahteen tuntiin kerrallaan. Välttämättä ei kauheasti liikuta, mutta sitäkin enemmän vaanitaan hiiriä, myyriä ja lintuja. Viimeisimmän vaanimispaikan eläin ei ole vielä täysin selvillä, mutta jotain outoa heinikossa on, koska kissa hieman kavahtaa vaanittavaa kohdetta. Mies, joka täällä asuu, oli eräänä iltana nähnyt ilmeisesti lumikon loikkivan heinikossa. Kissa ei ollut halunnut tehdä otukseen lähempää tuttavuutta, vaikka mangustiasennossa eläimen liikehdintää olikin seurannut. Onko vaanittava kohde siis lumikko vai kenties rotta tai jotain aivan muuta? Joka tapauksessa jotain epäilyttävää kohteessa on, koska herra Karvajalka ei kauheasti ole yrittänyt hyökätä kohteen kimppuun.

Tänä aamuna tuli taas seisoskeltua punaiset Hai-saappaat jaloissa kyttäyspaikalla. Kyttäyspaikka kuhisee kusiaisia ja kissa sai jo toisen kerran tällä viikolla tassuunsa kusiaisen pureman. Tämä ei kuitenkaan paljon tahtia haittaa, koska heinikossa on jotain mielenkiintoista. Otin kuitenkin kissataksin käyttöön puolentoista tunnin seisoskelun jälkeen, koska lukemani kirja loppui. Kätevää, kun voi yhdistää kissan ulkoiluttamisen ja lukemisen. Kissataksi on sellainen, että napataan kissa syliin ja lähdetään kävelemään kotiin. Herra Karvajalka ei välttämättä tykkää kissataksista, jos ei ole sitä tilannut. Tänä aamuna kissataksinkuljettaja pääsi kuitenkin perille asti ilman käsivarressa tuntuvia kissanhampaita.




Kotiuduttuamme herra Karvajalka meni terassin ovesta edestakaisin sisään ja ulos ja palvelija eli allekirjoittanut avasi ovea mennen tullen. Jossain vaiheessa kissa jäi sisälle leikkimään vinkuhiiri-leikkiä. Leikissä minä heilutan kepin päässä olevaa vinkuvaa hiirilelua. Kissa säntäilee välillä pahvilaatikkoon, välillä kiipeilypuuhun ja välillä pitää päästä ulkonakin käymään. Yleensä myös kylpyhuoneen matot ovat rullalla leikin jäljiltä ja muut matot muuten vaan täynnä valkoisia karvatolloja. Leikin jälkeen on hyvä kuitenkin mennä terassille vilvoittelemaan.

Kun vilvoitteluhetki koitti, sanoin kissalle, että nätisti sitten siellä. Ei hypitä terassiaidan yli, eikä kiivetä terassin seinällä olevaa ristikkoa pitkin ylös, kuten eilen ja aikaisin tänä aamuna tehtiin. Kissa katsoi minua, mutta ilmeestä näin, että puhu, mitä puhut. Jatkoin puuhiani sisällä ja katsoessani ikkunasta ulos, näin kissan loikkaavan terassiaidan yli. Ryntäsin terassille ja irrotin fleksin seinästä ja toruin kissaa. Samalla huomasin, että kissan fleksi oli niittänyt yhden kesäkukan terassin edustalta poikki. Toinenkin oli hieman vinossa, mutta sen nostin takaisin pystyyn ja toivon, että elpyy koettelemuksesta.




Kerroin miehelle, joka täällä asuu, että kukka katkesi. Mies oli vihainen. Hän hoitaa ja hoivaa kesäkukkia ja sitten käy niin, että yksi niittokone hyppää kukkien yli ja tuhoaa hetkessä kauniin kesäkukan. Leikkasin poikki menneen kukan maljakkoon. Ihana tuoksu. Toivottavasti kukka viihtyy maljakossa ja avaa loputkin nuppunsa sisätiloissa.

Herra Karvajalka tuli lopulta sisälle. Marssi olohuoneeseen ja sanoi miehelle, että mau. Se oli aivan varmasti anteeksipyyntö. Tämän jälkeen olikin hyvä hypätä olohuoneen pöydälle peseytymään ja nukkumaan seitsemän tai kahdeksan tunnin päiväunet. Ja ihmiset voivat mieluiten olla hiljaa, ettei arvon herraa vain häirittäisi. 






2 kommenttia: