Hella Wuolijoki: Niskavuoren Heta

Ystävä varasi kesäteatteriliput Niskavuoren Hetaan, joten olihan tarina luettava ennen esitystä, vaikka elokuvan olinkin lapsena nähnyt muistaakseni useampaan otteeseen. Hella Wuolijoen Niskavuoren Heta (Lasipalatsi, 2001) kantaesitettiin vuonna 1950. Näytelmäkirjan sai lainattua kirjastosta helposti. Ilmeisesti näytelmät eivät luettuna kiinnosta kuin marginaaliyleisöä. Lainaamani kirjakin näytti siltä, että olin sen ensimmäinen lukija.

Niskavuoren Heta on ylpeä ja periksiantamaton nainen. Heta menee naimisiin renki-Akustin kanssa, jotta naisen kunnia säilyy. Hänet on petetty rakkaudessa ja hän odottaa lasta paikalliselle isännälle Santeri Lammentaustalle. Aviopari muuttaa Muumäelle, jossa Hetaa odottaa rappiolla oleva tila. Niskavuorelta lähtiessä Heta on ilmoittanut, että Muumäelle tulee kutsu vasta sitten, kun uusi pytinki on pystytetty. Vuodet kuluvat, eikä pytinkiä rakenneta. Akusti kuitenkin painaa täyttä päivää ja tekee maakauppoja Hetan tietämättä. Heta pitää Akustia aina vain renkinä, vaikka Akustin asema kylän yhtenä mahti-isäntänä jo tunnustetaan laajalti. Heta väheksyy miestään ja tekee sen tiettäväksi kaikille. Lopulta kun uusi pytinki on valmis, on Heta valmis kutsumaan Niskavuorelaiset ja kylän tärkeimmät henkilöt kylään. Heta on haljeta ylpeydestä esitellessään pytinkiä. Muistaa kuitenkin mainita, että ilman hänen Niskavuorestaan saamiaan myötäjäisiä, pytinkiä ei olisi ikinä rakennettu. Hetan ja Akustin elämä jatkuu samanlaisena. Akusti on alistettu ja Heta määrää kaikesta itsevaltiaan ottein. Akustin kuollessa Hetalle vasta täysin selviää, kuinka rikas Akusti lopulta olikaan. Onko Niskavuoren Heta loppuun saakka kiittämätön ja ylpeä vai nöyrtyykö hän? Se jääköön salaisuudeksi, jos et entuudestaan tunne Niskavuoren Hetan tarinaa.

Niskavuoren Heta poikkeaa muista Hella Wuolijoen Niskavuori-teoksista jo siinä, että näytelmän alkua lukuun ottamatta kohtaukset käydään Muumäellä. Näytelmä on voimakas kertomus vahvasta ja itsenäisestä naisesta, jonka tahtoa on vaikea käännyttää. Wuolijoen teksti on loogisesti etenevää ja sopii hyvin tähänkin päivään. Näytelmän teksti imaisee mukaansa. Ainakin minun oli vaikea irrottaa käsiäni kirjasta, kun kerran tekstiä aloin lukea. Teki mieli saada selville, mitä lopussa oikeastaan tapahtuukaan.

Pidin myös kirjan alussa olleesta Hella Wuolijoen elämän kuvauksesta. Hella Wuolijoen tyttönimi oli Ella Murrik. Hän oli syntynyt Virossa. Suomeen hän muutti parikymppisenä opiskellakseen Helsingin yliopistossa. Nimi muuttui avioliiton myötä Hella Wuolijoeksi. Wuolijoki ehti moneen mukaan näytelmäkirjailijan toimen ohessa. Hän toimi mm. kirjeenvaihtajana, poliitikkona sekä Yleisradion pääjohtajana. Joutuipa rouva vankilaankin asti syytettynä maanpetoksesta.

Jos Niskavuoren Hetan tarina oli mielenkiintoinen, on sitä myös Hella Wuolijoen oma tarina. Suosittelen Niskavuoren Hetaa kaikille, jotka haluavat lukea draamaa, joka keskittyy Suomen maaseudulle. 

Tähtiä kirja saa 4+ (asteikko 1-5).

Niskavuoren Hetalla jatkan Lukulampun kesäkirjahaasteen parissa 4/6. Tämä kirja menee luokkaan 7. Kirja, jonka lainasin kirjastosta.