22.7.2011

Hillittyä käytöstä

Olen aloittanut lomani reippailuhenkisesti ja olen jo kolmena aamuna löytänyt itseni läheisestä retrohenkisestä maauimalasta. Kuvittelin, että yhdeksän aikaan aamulla on vielä suhteellisen rauhallista, mutta tänään altaassa olikin jo yllättävän paljon polskuttelijoita. Tämä johtui ilmeisesti Suomea ravisuttaneesta helleaallosta.

Ei mitään muuta kuin sekaan vaan ja nokka suoraviivaisesti altaan pituussuunnan mukaisesti edeten. En ollut päässyt etenemään kuin kerran altaan mitallisen ja takaisin tullessani sain jo moitteita. Altaassa oli yksi vanhempi rouvashenkilö ilmeisesti lapsenlapsensa kanssa. Tytölle rouva sanoi, että varo tätiä ja minulle, että siirry tuonne vapaalle radalle juoksemaan. Oh-hoh, ajattelin. Onneksi sain kuitenkin suuni auki ja sanoin, että ko. rata on tarkoitettu kuntouimareille ja sinne ei ole vesijuoksijoilla asiaa. Rouva vaan jatkaa, että on hänkin siellä juossut. Sen kyllä uskon, koska rouva tuntui omistavan koko altaan. Vastasin edelleen rouvalle, että kyllä tänne isoon altaaseen pitäisi mahtua ja jatkoin etenemistäni.

Itsepintaisesti juoksin siis altaan "vapaalla" alueella. Kyseinen rouva hävitti lapsenlapsensa jossain vaiheessa ja itsekin näytti juoksentelevan altaan "vapaalla" alueella. Rouva tunsi lähes kaikki altaassa polskuttelijat, koska lyöttäytyi milloin kenenkin seuraan ja kovaan ääneen kertoi tekemisistään ja menoistaan. Taisipa siinä jossain vaiheessa tulla myös elämäntarinakin kerrottua jollekin. Minä olin ilmeisesti päivän ikävä ihminen, koska en siirtynyt kuntouimareitten radalle ja totellut rouvan tahtoa. Maauimalan ohjesäännön nro 4. mukaan uimalassa on käyttäydyttävä hillitysti. Mietin, kumpiko meistä noudatti ohjetta ja kumpiko ei.

Oli minulla myös järjellinen syy siihen, miksen mennyt vapaalle radalle juoksemaan. Kuntouimareitten radalla on sellainen taipumus, että sinne jossain vaiheessa ilmestyy uimareita, jotka eivät voi sietää vesijuoksijoita. Itsekään en tykkää siitä, että jos uin, niin sekaan eksyy vesijuoksijoita. Tietysti välillä pohdin sitä, missä menee uinnin ja vesijuoksun raja. Aika usein näyttää siltä, että vesijuoksuvyötä pidetään uimarenkaana ja eteneminen tapahtuu vaakasuorassa eikä pystysuorassa, kuten vesijuoksussa pitäisi. Toisekseen, jos olisin siirtynyt kuntouimareitten radalle, voisin lukea huomisesta lehdestä tekstiviestipalstalta, kuinka ikävää on, kun vesijuoksijat eivät pysy ruodussaan ja omilla alueillaan.

Mielenkiinnolla odotan uusia uimalareissuja ja kohtaamisiani altaan omistavan rouvan kanssa.


PS. Tämä allas ei ole retroa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti